Kaksplus.fi

tiistai 31. tammikuuta 2017

"Vauvojen kanssa kuuluu käydä muskarissa." Näitä äidin aivopieruja.

Me käytiin Leon kanssa muskarissa kun se oli puolivuotias. Pieni muskarilainen ei tykännyt harrastuksestaan. Tyyppi ei vaan viihtynyt, ei mitenkään päin. Oli hetkiä kun heiluttelin kohtalaisen tyytyväistä pötköä musiikin tahtiin. Tunsin itseni idiootiksi kun yritin maanitella vauvaa hymyilemään. "Hei tää on kivaa! Me harrastetaan. Ihanaa ja kehittävää." Vauva yritti varmaan viestittää, että hitto vie äiti, triangelit on ihan kuusesta. Yritin silti, koska vauvojen kanssa kuuluu käydä muskarissa ja niiden aisteja pitää stimuloida sus siunatkoon jokaisesta kulmasta. Vauvojen takia harrastetaan. Niin siis kuvittelin.

Muskari loppui ja jostain häiriöstä johtuen ajattelin, että kevätlukukausi menee varmasti paremmin. Kyllähän konttaava lapsi viihtyy siellä jo paremmin. Ilmottauduttiin siis uudestaan muskariin. Virhe numero 2. Leo oli ainoa konttaava ja jo hieman kävelyäkin harjoitteleva tyyppi kevään ryhmässä. Käytännössä se siis tarkoitti sitä, että Leo olisi mielellään jyrännyt muiden paikoillaan makaavat nyytit. Se halusi soittaa vain rumpuja ja veti kilarit kun rumpu vietiin ohjaajan toimesta pois ja käteen annettiin typerä helistin. Niin. Käytiin kerran. Oliko se uskaltamisesta, viitsimisestä vai mistä sitten kiinni, mutta toista kertaa ei tullut. En ymmärtänyt miksei voinut soittaa rumpuja vaikka halusi, eikä ymmärtänyt lapsikaan.


Sitten tuli taas joku aivopieru. Ilmottauduttiin täksi kevääksi värikylpyyn. Siitä Leo tykkää kotonakin. No, nyt jälkiviisaana on helppo ihmetellä, että miksi mun piti maksaa 70€ siitä, että päästään tekemään sitä 40min matkan päästä kotoa? En tosiaan tiedä. Yritin kai taas tehdä niin kuin lapsien kanssa kuuluisi ja kyllähän se ajatuksena tuntuukin ihanalta. Maksoin siitä, että mun lapsi saa pyöriä ikäistensä kanssa kiisselissä. Sillä rahalla näin pikaisesti laskettuna olisin tehnyt kotona noin 490 litraa kiisseliä. Noilla litroilla aikuisten miestenkin ryhmä harrastaisi värikylpyä useamman kerran. Se oliskin kiva nähdä. 

Jostain oon kehittänyt kuvitelman, että hyvä äiti kirmaa kehittämässä lastaan kodin ulkopuolella. Kyllä hyvä äiti maksaa siitä, että saa juosta sukat makkaralla puolitoistavuotiaan kanssa harrastukseen, joka kestää vähemmän aikaa kuin sinne pääsemiseen menee. Tämä äiti kuitenkin mietti viime kerralla, että kumpi painaa vaa'assa enemmän - pidempään nukkuminen vai värikylpyyn juokseminen? Painoin herätyksen pois päältä. Stressittömät harrastukset on nyt in.


Mitä kukaan näistä harrastuksista nyt sitten muistaa kymmenen vuoden päästä? Mä muistan sen, kuinka olen ensimmäisessä muskarissa lohduttanut itkevää vauvaani, toisessa muskarissa ihmetellyt sitä, että mikä helvetti mut sinne sai uudestaan ja värikylvyssä olen kylpenyt lähinnä omassa hiessäni. Nythän nämä jo naurattaa. Meinataanko me sitten harrastaa tulevaisuudessa? Voisin vastata tähän nyt viisaasti, että ei ihan heti ainakaan. Onhan meillä avoin päiväkoti ja perhekerhokin listalla. Arvatkaas vaan mitä listaa tässä taas selasin? Työväenopistolla olisi taaperotanssia, heh.

Mikä tän postauksen idea oli? No ehkä todeta se, että harrastakaa niin paljon kuin sielu sietää, mutta omin ehdoin ja stressittömästi. Vauvojen kanssa ei kuulu harrastaa yhtään mitään muuta ku rakkautta ja syömistä. 

20 kommenttia:

  1. Hahahaah, niin totta!! :'D Ei ilmottauduttu mekään lasten kanssa enää minnekään. Paitsi mammajumppaan, koska äidin täytyy saada vähän ite harrastaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotain jumppaa mäkin tarvisin elämääni! 😄 Oltiin ilmottauduttu myös joogaan yhdessä, mutta se peruttiin kun oli liian vähän osallistujia. 😕

      Poista
  2. Tollaisen kollektiivisen kiisselin idea on varmasti myös se vanhempien vertaistuki. Tavata ja tutustua muihin alueen äiteihin ja isiin, samalla kun lapset ui siinä kiisselissä. Mä tykkäsin aikoinani käydä avoimessa päiväkodissa, siis kun lopulta uskaltauduin sinne menemään. En mä siellä mitään tuttavuuksia tehnyt, mutta pääsipähän välillä vähän pois kotinurkista. Nyt alkuvuodesta on kyllä aloitettu Piffinkin kanssa eka ihka oikea harrastus 😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ihan totta. 😊 Mun ajatuksena on vaan aikaisemmin ollut se, että oon näissä rampannut Leon itsensä vuoksi. Niin kuin Leo itse osaisi kaivata harrastuksia. Ite en oo saanut irti muuta ku pientä ahdistusta kun täytyy olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja varsinkin tuonne värikylpyyn matka on ihan kohtuuttoman pitkä (mikä olis tietysti kannattanut tarkistaa etukäteen). 😅 Avoimessa päiväkodissa ja perhekerhossa mäkin tykkään ja siellä on ihan naapuristakin äidit. 😊❤️ Tarkoituksena ei siis ollut kuopata harrastuksia vain pelkästään huonona ideana, vaan muistuttaa että niistä ei kannata ottaa stressiä.

      Poista
  3. Hauskaa mietintää! Samankaltaista pohdintaa ollut täälläkin, käythän kurkkaamassa:
    http://westendmum.fi/2017/01/05/prosessi-called-aitiys/

    VastaaPoista
  4. Onpa meillä päinvastaiset kokemukset! Mä taas nimenomaan ilmoittauduin vauvamuskariin aikanaan sillä ajatuksella, että se on itselle virkistävää poistua välillä kotoa ja tavata muita vanhempia. Mun ajatus oli, että tuskinpa se patukka siitä mitään tajuaa. Mutta kävikin niin, että muksu hymyili ja hytkyi musiikin tahdissa ihan intona ja mentiinkin vielä toinen kausi, koska se oli lapselle niin silminnähden hauskaa! Kolmas muskarikausi oli eri vetäjän ja iso pettymys, ei innostunut taapero eikä vanhemmat. Siihen jäi se ura. Päiväkodin alettua se sai mun mielestä riittää ohjautuksi toiminnaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että teillä on muskari mennyt hyvin! 😊 Mä en koskaan oikein tutustunut muskarissa kehenkään ja olin itkuisesta vauvasta vaan vähän ahdistunut. Yksi äiti ryhmästä on kuitenkin nykyään tuttu kun on naapurikin. Mutta näinhän se menee - mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille. 😄 Me tarvittais joku rumpukerho. 🙃

      Poista
  5. Samaa mäkin kuvittelin vielä hetki sitten! Herättiin perkele klo 5-6 ja matkattiin vauvauintiin, oltiim sielä 25min ja tultiin kotiin jatkaan unia :'D Mitään suuria tuttavuuksia sielä ei tehty, kun kaikki hikoili lasten kanssa. Tyttö oli sillon 4kk. Senkin ajan ois voinut nukkua..

    VastaaPoista
  6. Täällä ilmoittauduttiin vauvasirkukseen. Saa nähdä mitä siitä tulee :D Toivotaan , että sekä äiti ja lapsi nauttisi, eikä raivareita tarvisi koke (ei äidi., eikä lapsen) :D

    VastaaPoista
  7. Meillä oli vauva-aikana vauvauinti ja -tanssi. Kummatkin tykättiin käydä näissä. Uintiin mentiin, koska halusin itselleni varmuuden kuinka toimin lapsen kanssa uimassa ja samalla voidaan tutustua uuteen turvallisessa ympäristössä. Vauvatanssiin eksyttiin, kun tuttavia meni sinne, joten myös äidille kavereita. Nyt kaksi vuotiaana uinnit jatkunu perheuinnin merkeissä, vauvatanssi vaihtunut liikkarin kautta ratsastukseen. Käydään näissä, koska niin äiti ja poika nauttii. Jos toinen ei nauttisi, niin se vaikuttaisi myös toisen innostukseen. Eli jos haluaa harrastaa niin sen pitää sopia kummallekin ja antaa kummallekin jotakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin juuri 😊👍🏻Ratsastuksesta tuo Leokin varmaan tykkäisi 😄

      Poista
  8. Haha :D onhan tuo niin totta! Meidän neiti on kohta puolitoistavuotias ja on harrastanut jumppaa, värikylpyä ja muskaria. Välillä harrastukseen hirveellä kiireellä lähtiessä on tullut juurikin noita samoja fiiliksiä koettua, että onko mitään järkeä. Nykyään neiti harrastaa vain muskaria ja siitä hän tykkää ihan todella paljon. Hän ihan silmin nähden innostuu kun tajuaa mihin tultiin. Mutta pakko sanoa, että ei niissä harrastuksissa alle yksivuotiaana juuri järkeä ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, ihanan aktiiviset! 😊 Tosi kiva, että muskari on teillä tykätty. Me taidetaan kokeilla sitä joskus vähän vanhempana uudestaan 😄

      Poista
  9. Rakkautta ja syömistä😂😂 Mut ihan totta hei!

    VastaaPoista
  10. Oi mää haaveilin silloin vauva-aikaan kaikenlaisesta harrastamisesta - käytiin kerran lähileikkipuiston vauvakerhossa tms. Meillä on siis kaksostytöt ja voin kertoa, että se oli melkoinen operaatio - ei menty toiste. Oon kyllä kehittänyt päässäni sellaisen idyllin, että jos me joskus saadaan kolmas lapsi niin sitten yhden kanssa on tosi helppoa mennä ja harrastaa. Saa nähdä.

    Taaperotanssi kuulostaa kyllä kivalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho. Voin vaan kuvitella miten homma toimii kahden kanssa.. :O

      Poista

Kiitos kommentista! ♥