Kaksplus.fi

perjantai 16. joulukuuta 2016

5 vuotta elämästäni

Paljon on tapahtunut viimeisen (reilun) viiden vuoden aikana. 

Opiskelin aikanaan pari hassua kurssia restonomina. Lopetin siinä vaiheessa kun koulun tiskivuoro odotti. Ei ollutkaan mun juttu. Hain uudestaan kouluun omalta tuntuvan jutun perään. Sain kirjeen neljännestä varasijasta. Seuraava kirje kertoi, että koulupaikka olisikin mun. Musta tuli uudestaan opiskelija. Ennen koulun alkua keikistelin Miss Bikini kisassa. Finaalikarsinnan jälkeen mies oksensi mun laukun päälle. Erosin ja maksoin sen jälkeen älytöntä vuokraa kaksiosta yksinäni. Vietin villin sinkkukesän. Baari-iltojen jälkeen istuin suihkussa ja söin siskonmakkarakeittoa. Sitten ostin koiran seurakseni. Pentuna se söi kakkaansa öisin. 

Muutin yksiöön, jonka alakerran mummo kutsui mua murukaksi ja seurasi kerrostalon elämää ovisilmästä. Kerran se kertoi, että oli käynyt ovien takana yöllä kuuntelemassa, että kuka pesee pyykkiä. En ollut minä, en myöntänyt ainakaan. Tein paljon töitä opiskeluiden ohella. Myin työkseni alusvaatteita ja hampurilaisia, aikamoinen combo eikö? En tosin yhtäaikaa, mutta lupaan, että jos joku viitsisi yhdistää nämä, niin ostaisin alusvaatteeni hampurilaisia syöden oikein mielelläni. Yövuorossa tilitin työkaverille, kuinka miehet on ihan paskoja. Siihen työkaveriin mä sitten ihastuin ja rakastuin.

Parin kuukauden seurustelun jälkeen me ahtauduttiin yhdessä sinne mun yksiöön. Tavaraa oli ihan liikaa, mutta elämä oli mukavaa. Iltaisin me istuttiin parvekkeella, poltettiin tupakkaa ja käytiin pitkiä keskusteluja. Me käytiin ulkona syömässä ja risteiltiin kavereiden kanssa. Koulutyöt stressasi välillä, jonka takia kärsin univaikeuksista. Lääkäri määräsi ensitöikseen lääkkeitä. Unilääkkeiden myötä aloin kertomaan tarinoita miehelleni unissani. Rakensin kerran tuoleja pienten miesten kanssa. Lopetin unilääkkeet ja stressikin loppui. 

Kun yksiö kävi liian ahtaaksi ja alakerran mummo liian ahdistelevaksi me muutettiin kaksioon. Sen kaksion seinänaapurina asui mies, joka huusi päivisin puhelimeen. Vessassa istuessa pystyi kuulemaan, kuinka se puhui salaliittoteorioista ja valtion huijauksista. Se vessa oli niin pieni, että miehen polvet osui pesukoneeseen. Seinät oli myrkyn vihreät ja vessanpönttö meni tukkoon niin usein, että putkimies kävi tutuksi. 

Sitten mä tulin raskaaksi. Muutettiin taas. Muutettiin sillä viikolla kun poika syntyi. Asuttiin siinä asunnossa hetki, kunnes oli pakko muuttaa pois. Taas. Siellä oli sisäilman kanssa ongelmia. Mulla ei kulkenut hengitys. Harmitti, koska asunnosta oli merinäköala (jos seisoi varpaillaan ja katsoi teollisuustornin ylitse nenä parvekkeen lasissa). Onni onnettomuudessa me saatiin asunto, jota nykyään kutsumme kodiksi. Täällä me asutaan - äiti, isi ja taapero. Minä, se työkaveri ja meidän poika. Ja sitten tuo koira, joka ei onneksi enää syö kakkaansa.


Terveydenhoitajaopinnot on nyt paketissa. Tänään astelin terveyskeskukseen opiskelijan leima otsalta pyyhittynä. Istuin päivystävän sairaanhoitajan huoneeseen. Ja kyllä jännitti. Päivän päätteeksi huomasin, että kyllä mä pärjään ja ihan hienostikin vielä. Paras oli se fiilis, että hitto mulle vielä maksetaan palkkaa tästä. 

Näin on hyvä. Oikeastaan tosi hyvä. Plus viis vee näyttää vaan paremmalta. 

p.s mulla on tukkakriisi ja näköjään ollut viimeiset viisi vuotta.

20 kommenttia:

  1. Onnea valmistumisesta!! 😊. Uskallatko kerto miten sun opinnäytetyön kanssa kävi? Liittyikö neuvolaan? Olisi hauska tietää, kuinka sait sen kasaan vauvan/taaperon kanssa 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! ❤️ Sen verran hyvin, että sain sen tehtyä raskaana ollessa. Onneksi.. nyt syksynä tein yhden isomman kirjallisen työn myös. Aika nopeasti sen sai tehtyä kun pakko oli. Kävin koululla kirjoittamassa aina miehen vapaapäivinä. 😊 Kivaa joulun odotusta!

      Poista
  2. Jee! Hyvä sä 😘 Plus viis vee tekee ihmeitä itse kussakin. Ja ei. Ei pidä värjätä tummemmaksi.

    VastaaPoista
  3. Olipa kiva postaus! Paljon on mahtunut ihania ja ainakin jälkeenpäin naurattavia asioita sinun viiteen vuoteesi. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan. 🙈 Aikanaan ei naurattanut niin paljon. 😄

      Poista
  4. Voi vitsi, löysin tänne facen kautta ja pakko sanoa että tää oli tosi ihanasti kirjotettu :) Onnea valmistumisesta!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! ♥