Kaksplus.fi

torstai 15. syyskuuta 2016

Neuvolassa: Minkälainen on hyvä terveydenhoitaja?

Toinen neuvolan työharjoittelu on jo hyvää vauhtia puolessa välissä. Päivä päivältä muutun varmemmaksi siitä, että taidan mä oikeasti osatakin jotain eikä vuodet koulussa ole olleetkaan ihan turhaa. Välillä täytyy myöntää oma pienuus alalla. Tietenkään kaikkea ei voi osata kättelyssä, mutta kun tää tahtois. Koulun lisäksi valmiimmaksi terveydenhoitajaksi on kasvattanut tuo oma taapero. Tiedän minkälaista äitinä olo on ja mitä haasteita esimerkiksi vauvavuoden mukana voi tulla. Toisaalta oma kokemus auttaa vain prosenttiin kokonaisuudesta. 


Mietin päivittäin työharjoittelussa kuinka olisin parempi terveydenhoitaja ja sitä minkälainen oikeastaan edes on hyvä terveydenhoitaja.

Mä oon luonteeltani ihan yliempaattinen. Melkein päivittäin puren hammasta etten itse vetistelisi asiakkaiden vastaanotoilla. Olenpa kerran jo itkenyt yhdessä asiakkaan kanssa. Huomaan kantavani muiden murheita mukanani. Haluaisin osata vetää oikeista naruista, jotta saan purettua vanhempien taakkaa. Toisaalta haluaisin osata solmia ne narut kiinni ennen kuin kukaan kompastuu. Haluaisin osata antaa konkreettisia keinoja silloinkin kun niitä ei oikeasti ole. Mun sydämeni särkyy aina kun näen, ettei kaikki ole lapsella hyvin. Tiedän, että jos en onnistu vähän kovettamaan sydäntäni ajan itseni joskus vielä burn outtiin. 

Muistan edelleen yhden terveydenhoitajan joka totesi mulle, että "sellaisia ne vauvat on. Vauvat itkee". Juu, fakta, mutta voisitko esittää hieman myötätuntoista tai edes kiinnostunutta? Tällaiset letkautukset on opettaneet minkälainen terveydenhoitaja en halua olla tai minkälaisia asioita ei kannata sanoa ääneen. Toisaalta kaikki ei voi aina olla vain pään paijaamista.

Mä olen nyt vauvojen myötä aivan henkisesti raskaana. Totesin ohjaajalleni yksi päivä, että hitsi kun tekisi mieli kaapata yksi vauva ja juosta ovesta. Vauvasieppaaja vaan tuskin saisi hyväksyttyä työharjoittelutodistukseen. 


Olisi kiva kuulla minkälainen terveydenhoitaja on teidän mielestä hyvä? Mitä asioita toivoisitte, että terveydenhoitaja huomioi? 

19 kommenttia:

  1. Meidän neuvolaterkkari on muuten aivan loistava, vaan joka kerta se on ihan kun näkis meidät ekaa kertaa. Oon vielä ite viimesilläni raskaana nyt sen lisäks että mulla on teidän Leon ikänen poika - varsinkin viimeaikoina on siis nähty useemminkin, vaan joka kerta hän on kun ei ois meitä koskaan ennen tavannut =D Ymmärrän toki että hällä on muitakin asiakkaita ja paljon, mutta kai se jostain omista tiedoistaan vois vähän ees lukea ensin että kuka on tulossa ja tarkistaa jotain perustietoja? Tai oiskai siinäkin vähän kiinni siitä miten asiat ilmaisee?

    Semmosta asiaa mä ainakin siis kaipaisin ja pitäisin hyvän terveydenhoitajan merkkinä, siis että osottais jonkilaista tuttuutta pitkäkestosissa asiakassuhteissa. En siis tarkota että pitäis kaveriks ryhtyä mutta jos nyt yhtään ymmärsit mitä tarkotin =D

    Ja tietysti se empaattisuus ja ylipäätään ihmislämpö olis mukavaa siinä määrin kun mahollista. Täähän pätee siis ihan kaikissa asiakaspalveluammateissa - ei tartte olla tyly! (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh apua! Tuo on kyllä höhlää. 🤔👀 luulis, että nyt sen verran mieleen jää tai palauttelisi mieleen kirjauksistaan.. 😒

      Poista
  2. Vauvakaappari :D mä miettisin varmaan samaa ;)

    Hyvä terkka mun mielestä ottaa vakavasti, jos äiti kertoo olevansa väsynyt tai huolissaan lapsesta. Niin kuin Antonin refluksiaa ei otettu tosissaan koska nukkui yöt. Ja imetystä pitäis tukea paremmin :) hyvä terkka ottaa mun mielestä myös lapsen vastaan eikä vaan vanhemman :)

    VastaaPoista
  3. Susta valmistuu varmasti ihan huippu terveydenhoitaja! :) kuullostat just sellaselta, että tykkäisin!

    VastaaPoista
  4. Mä tykkäsin ihan hirveesti toisesta raskausaikani terveydenhoitajasta. Harmikseni hän jäi juuri eläkkeelle, enkä tykkää lainkaan hänen kolleegastaan.:D Raskausaikana viikolla 23 mulla oli tullut ensimmäinen(!!) raskauskilo ja hän käski lopettaa herkuttelun. Hän huomautteli painon noususta jokaisella käynnillä ja loppuviimein konkreettisesti pelkäsin mennä neuvolaan vaa'alle. Varasin aina aamuajan neuvolasta, että sain mennä tyhjällä vatsalla puntarille. Nyt jo naurattaa, mutta silloin se painonnousu tuntui maailmanlopulta tämän terkkarin takia. Lisäyksenä, olen siis täysin normaalipainoinen ja koko raskausaikana kiloja kertyi 15, osa kylläkin sillä herkuttelulla!:D Loppuraskaudesta minulle osui usealle käynnille tämä eläkkeelle jäämässä oleva terkkari joka kuittasi painonnousun lempeästi ja kannustavasti "kyllä sä ne kilot saat sit pois". Sen jälkeen en enää pelännyt mennä sinne neuvolaan. Hän myös suhtautui maalaisjärjellä asioihin, kuunteli, neuvoi muttei tuputtanut tietoa ja otti myös lapsen isän käynneillään hyvin huomioon. :) Nykyinen lastenneuvolan terkkarikin on tosi mukava, sellainen ihan tavallinen, ei hössötä liikaa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😳 mä olisin ollut sun asemassa kyllä varmaan ihan yhtä kauhuissani! Onneksi tuli sopivampi tyyppi teille! 😊

      Poista
  5. Tuo ihmisten ongelmiin eläytyminen on muuten sellainen juttu, että opettelemalla ja kovalla työllä siitä pääsee muutamassa ekassa työvuodessa jo eroon. Se taitaa olla vähän kaikkien työuraansa aloittelevien ongelma, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Susta tulee varmasti isona ihan huippu terkka! :)

    VastaaPoista
  6. Ehdottomasti aidosti kiinnostunut terkkari joka KUUNTELEE. Itse ainakin omassa neuvolassa olen huomannut (sekä äitiys- että lastenneuvolan puolella) että terveydenhoitaja kysyy kysymyksiä rutiinilla koska niin täytyy tehdä, mutta on aivan sama mitä vastaa niin vastaus on joko hymähtelyä tai sitten "niin no, sellasta se on" tai että "kyllä se menee ohi". Tuntuu aina niin turhalta kertoa mitään ku kaikki menee yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, aito kohtaaminen ja läsnä oleminen sekä asiakkaan kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää!

      Poista
    2. Toi on kyllä kurjaa. Vaikka rutiinilla hoituisikin niin kai sen verran malttaa, että kuuntelee vastauksetkin!! 😒

      Poista
  7. Mä mietin ihan samaa viime neuvolaharjoittelujaksolla :D Seuraava edessä viikon päästä :)

    VastaaPoista
  8. Itsekin pohdin omaa empaattisuuttani. Olen todella herkkä ja tunnen vahvasti toisen ihmisen tunteet, etenkin surun. Ja tulevana lähihoitajana varmasti kohtaan ihmisten kohtaloita ja surua, miten välttää menemästä siihen tunteeseen mukaan.. En tiedä.
    Tästä postauksestasi huomaa, että olet alallasi ja pohdintasi osoittaa ammatillista kasvua! 😊

    VastaaPoista
  9. Löysin blogin fb:n kautta, ja tähän wanhaan postaukseen piti tulla vielä kertomaan meidän neuvolatädistä, joka näkee kaiken negatiivisessa valossa. Siis ihan kaiken.
    Erehdyin lukemaan omakannasta hänen kirjauksiaan, ja meni pilalle koko joulu. Ilmeisesti olen ihan paska mutsi, ja kirsikkana kakun päälle hän oli jostain keksinyt että tämä syntyvä esikoinen ei ole toivottu lapsi!
    En käsitä mistä hän on tämän tempaissut, ja sen jälkeen olen tuon tädin vastaanotolle kieltäytynyt menemästä. Alkaa pelkkä ajattelukin itkettää. Että näin kolmekymppisenä tekemällä tehty lapsi onkin kirjattu sinne ei-toivottuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei. Ihan kamalaa. 😞 Koitahan saada toinen terveydenhoitaja hoitamaan teidän juttuja! Ja oikaise uudelle typerät kirjaukset? 😐 Toivottavasti se siitä helpottaisi.. Vie varmasti ilon neuvolakäynneistä tommonen!

      Poista

Kiitos kommentista! ♥