Kaksplus.fi

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Riippuvainen sokerista - 2kg suklaata ja 11 000 kaloria

Aamupalaksi pari palaa suklaata kahvin kanssa. Lounaaksi pari palaa suklaata kahvin kanssa. Välipalaksi mielellään suklaata. Päivälliseksi? No saisiko suklaata? Illalla suklaata kiitos. Oikeastaan jäätelö sopii myös. Viikonloppuisin sipsiä ja arkisin myös. Kiitos. Sitten tekisi mieli vielä vähän jotain hyvää.

karkki blogi sokeri sokeririippuvuus

Eilen illalla mun oli pakko mennä käymään kaupassa, koska mun teki mieli jotain hyvää. Kun tulin kotiin karkkipussin ja suklaalevyn kanssa mies virnistellen huomautti, että onkohan mulle kehittynyt pienoinen ongelma tuon sokerin kanssa. No aijaa, todellakin on. Mä keksin itselleni koko ajan jotain tekosyitä minkä varjolla saa herkutella. 

Onhan viikonloppu. Tultiin kipeäksi. Leffan kanssa täytyy saada karkkia. Kahvi on yksinäinen ilman pullaa tai suklaata. Tietysti myös silloin jos väsyttää, suututtaa, ärsyttää, naurattaa tai hermostuttaa. Eipä tuohon mahdu oikeastaan joukkoon sellaisia hetkiä jolloin herkut ei olisi mun pään sisällä perusteltuja. 

Mä sain vajaa kuukausi sitten synttärilahjaksi yli kymmenen levyä suklaata. Arvatkaa onko niitä enää? No ei. Loppuivat jo viikko sitten. Mies söi levyistä ehkä kaksi, mutta sen jälkeen mulle jäi vielä ainakin ne kymmenen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että oon syönyt kaksi kiloa suklaata kolmeen viikkoon. Yli 11 000 kaloria pelkästä suklaasta! Mun keskinkertaisella matikkapäällä tuossa määrässä suklaata on 960g sokeria, joka tarkoittaa noin 370 sokeripalaa. Voi jösses. Luulen, että mulla käy elimistö jotenkin kierroksilla, koska paino ei ole noussut älyttömän epäterveellisestä ravinnosta huolimatta. Onni onnettomuudessa tai sitten mussa on joku vikana. 

sokeri sokeripala

Pahimmillaan tämä ruokavalion retuperäisyys taisi olla silloin kun Leo söi vain maitoa ja soseita. Silloin ei tarvinnut tehdä ruokaa kotona, koska mitä väliä? Mä elin vallan mainiosti suklaalla, valmisruoilla tai pikaisesti voidelluilla paahtoleivillä. Nykyään meillä kyllä tehdään ihan kunnollista kotiruokaa, koska Leo ja sormiruokailu. Aiheutan itselleni stressiä siitä, että saan taaperon syömään tarpeeksi monipuolisesti, mutta unohdan huolehtia omasta hyvinvoinnistani. Toistuvasti.

Mä valmistun kohta terveydenhoitajaksi. Surkeaa olla terveydenhoitaja, joka neuvoo, muttei kuitenkaan tee itse edes sinne päin. Tsiisus miten tekopyhää. Nyt otan itseäni niskasta kiinni ja lopetan tämän sokerilla mässäilyn. Eihän lapsellekaan voi opettaa terveellistä suhdetta ruokaan jos joka toinen hetki äidin käsi lipeää karkkipussille. Tiedänhän mä, että lapsi oppii esimerkistä. Tiedän paljon, mutten toteuta. Nyt on aika myös toteuttaa. Sen verran herätti tuo syöty suklaan ja sokerin määrä. Oumaigaad.

sokeri sokeripala
Ja tässäkin on vain 27 palaa...

Onko muita sokeririippuvaisia? 


25 kommenttia:

  1. Täällä toinen herkkuperse moi ! Hävettää ihan myöntää, mutta itsehän söin myös vähän synnytyksen jälkeen -> siitä pitkään eteenpäin suklaalevyn noin jokatoinen päivä. Silloin se ei edes tuntunut pahalta, koska paino putosi jatkuvasti mässäilystä huolimatta. Tosin, en edes halua tietää mitä tuhoa tein keholleni sisäisesti :o

    VastaaPoista
  2. Täällä toinen! Herkkuja herkkujen perään ja liian usein jää sitten normaalit ruoat syömättä, oli sitten nälättömyyden tai unohtelun takia. Pitäis taas ottaa itteä niskasta kiinni. Vieroitusklinikka ois kova sana 😂👌

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vois perustaa yhdessä sen vieroitusklinikan🤔

      Poista
  3. Moi, olen MäSäMutsi ja olen sokeriaddikti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei MäSäMutsi! Kiva saada sut mukaan joukkoon! Täällä me parannumme yhdessä vakavasta riippuvuudesta.

      Poista
  4. Heippa! Illalla kun lapsi nukahtaa vedän karkkipussin, puoli litraa jätskiä ja vaikka keksit päälle. Töissä pitää saada kahvin kans jotain. Nälkäsenä jotain karkkia, maha täynnä ruokaa niin pakko saada jälkkäriä! Pahimmillaan menee kilo karkkia illassa. Viikossa saattaa mennä neljä kiloa, ka-ma-laa. Käyn joka päivä, tai ainakin 5 x viikossa lenkillä ja muuten syön salaattia ja kotiruokaa, rahkaa ja puuroa. Vihaan roskaruokaa. Nyt kun poika on sen reilun vuoden niin yhtäkkiä oon lihonu 3kg! :D syytän useita ryyppyreissuja lähiaikoina, en karkkia. Miten tästä pääsee eroon? Ei mitenkään? Säännölliset ruoka-ajat? On. Monipuolinen ruoka? On. Tieto sokerin riskeistä? On. Itsekuri? Mikä se on..? :/ no, elämästä pitää nauttia ;) -S

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh. Sen ratkaisun kun joku keksii niin kuulen mielelläni kans! 😄 Mutta onhan ne nautinnot vaan niin paljon kivempia..vaikka kaikkeen kai kuulemma tottuu?

      Poista
  5. Yksinkertainen vinkki: lopeta imetys. Mä en ole ikinä ollut mikään sokerihiiri, mutta imetysaikana olisin vetänyt vaikka pelkkiä sokerinpaloja. Sokerinhimo talttui samalla kun viimeinenkin pisara maitoa kuihtui mun elimistöstä. Kuulemma se maidontuotanto vaatii runsaasti hiilihydraatteja ja siksi imettäjä syö herkästi nopeita hiilareita. Mut toisaalta, eikö oliski aika ihana tekosyy olla lopettamatta imetystä ja syödä vielä vähän suklaata koska maidontuotanto vaatii? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisko noin helppoa :D. Mää ainaki söin yhtä paljo karkkia ennen imetystä ja imetyksen jälkeen.. -S

      Poista
    2. Itseasiassa mulla on kyllä sokerin himo nyt vähentynyt kun imetystä enää kerran vuorokauteen! Toisaalta suklaa on niin hyvää ettei voi ihan kokonaan luopua. 😄❤️

      Poista
  6. Niin samassa veneessä!! Saas nähdä paljonko synnytyksen jälkeen kiloja jää kun nyt raskausaikana tää sokerihomma on lähtenyt ihan totaalisesti lapasesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä alkaakin olemaan jo hyvä soutuporukka kasassa! Vähän pitää huovata kyllä myös. 🙈 Koska herkut! ❤️👌🏻

      Poista
  7. mähän en riippuvainen sokerista ole mutta mättään tässä samalla karkkia suuhun kaksin käsin... :D ei vaan, olen oikeasti vähentänyt sokerin käyttöä (tosin nyt lomalla vähän taas repsahdellut päivittäin..) ja hei ensimmäinen viikko on pahin! ;) nopeesti tottusin kun vaihdoin kaikki sokeroidut jugut ja rahkat maustamattomiiin ja herkut minimiin arkisin, viikonloppusin sitten saa herkutella vähän ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on hyvä! Pikkuhiljaa vähennellen 😊☝🏻️

      Poista
  8. Oon niin onnellinen että asun maalla ja lähimpään kauppaan on reilu 10km. Aina jos käyn yksin kaupassa pakko ostaa ainakin kaks levyä suklaata ja syödä matkalla kotiin se yks. Jemmaan "pahan päivän" varalle toinen. Sit takaraivossa kokoajan koputtaa siellä ois suklaata jos otan yhen palan vaan.... sit jos ei oo mitään makeeta niin pakko kehitellä jotain ite jos on kaakaota niin sit sulkaa kiisseliä. Hooo!! Jotenki sitä oppii makeelle. Synnytyksen jälkeen jos teki mieli makeeta niin sekoitin turkkilaiseen joqurttiin marjoja ja hunajaa. Miks ei vois ostaa vaikka sen suklaan tilalle just sitä joqurttii? No ei! Koska sulkaa.

    VastaaPoista
  9. ai että onko sokeririippuvaisia? NO ON! on "kävin lenkillä, voin syyä tän"- suklaa, on "oon ansainnu tän"- suklaa, on "selvisin siitä niin hienosti"-suklaa, on "oli nii raskas päivä töis"-suklaa, on tsemppisuklaa, lohtusuklaa, tylsyyssuklaa.. noh mitähän kaikkia.. aina on hyvä syy syyä suklaata vissiin :D oikeesti ihan järkyttävää miten hirvee makeenhimo joskus voikin olla. pahinta täs on se että iho ja kroppa ei ehkä oo ihan samaa mieltä tästä suklaarakkaudesta. on nimittäin sillee että jokaikinen pienikin pala suklaata näkyy heti jonaki muhkurana mahas. mutta koska suklaa ♥ okei, onneks mulla on sentää (vielä) joku järki pääs että en mä oikeesti vedä sitä mitenkää hirveitä määriä. ehkä muutaman patukan viikos? mut sitten tulee syötyä pullaa, karkkia, keksiä, piirakkaa kyllä että kyl sitä sokeria ainaki saa ihan tarpeeks tää tyyppi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta noihan on kaikki aivan mahtavia syitä syödä herkkuja! 😄❤️👌🏻

      Poista
  10. Kyllävain, täällä yksi. Mä jätin karkit ja kaikki herkut pois vuosi sitten. Ja tadaa korvaan ne proteiinipatukoilla. Syön edelleen päivittäin proteiinipatukoita. Pakko oli myöntää joku aika sitten, että ne on mulle vain ja ainoastaan karkkien korvikkeita. En pääse niistä irti. Syön mielummin proteiinipatukan kuin lounaan :D Koska.. Noh se on parempaa. Karmeaa että on terveellistänyt elämäntavat täysin ja edelleen silti on sokerikoukussa. Se vain on proteiinipatukkamuodossa -_-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaapa tutulta.. Tai no ei proteeiinipatukat, mut se kun herkkuja on vaan paljon kivempi syödä kun kunnon ruokaa. Varsinkin jos se ruoka vielä pitää itse tehdä.. 💩😅

      Poista
  11. Tuttua! Mä vaan havahduin siihen, että mun paino on noussut maaliskuusta 5 kiloa!! Nyt yritän ottaa itseäni niskasta kiinni. Alusas vähemmän vaan nyt sitä sokeria... Yritän!

    VastaaPoista
  12. Yks sokeriaddikti, herkuttelulle syyn löytävä, täällä hei.

    VastaaPoista
  13. Hirveän lohduttavaa että muillakin… Mulla katsos nirso esikoinen 2,5v. Ja jestas mä en jaksa enää yhtääääään makaronilaatikkoa tai nakkia&muussia. Monta kuukautta vedin samoja ruokia, eli niitä harvoja ja valittuja mitä hän suostuu syömään… mut enää ei pysty. Enkä sit kuitenkaan jaksa tehdä aina eri ruokaa itselleni. Niin mitenhän monta ateriaa oon kuitannut silleen, että 'no mä syön vähän leipää ja sit tota pullaa ja suklaata…' ku onhan sitä makaronilootaa tolle isommalle tuolla, ni eiks sillon kaikki oo ihan hyvin ku lapset syö?! ja hei mähän imetän (tota kuopusta), ni saahan sitä herkkuja syödä. krhm.

    Että tsempattavaa ois täälläkin, koska ainakin mun syy herkutteluun on hyvin usein se tavallinen eli NÄLKÄ. että muija potki nyt itseäs vähän ja paista vaikka kanaa itelleskin äläkä vedä aina vaan karkkia :D Niin mä aina ajattelen ja pari viikkoo menee ihan jees ja sit taas back to namihylly. Millähän tän sais katki...

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! ♥