Kaksplus.fi

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Äiti joka ei osaa opettaa pojalleen autoista

Mä en tiedä autoista mitään. Autot on mulle ratti ja neljä pyörää. Jos joku kysyy minkälaisella autolla oon ajanut vastaan, että tummanliilalla. Tietyssä valossa se näyttää kyllä myös mustalta. Ja äitin on. Kuskina oon turvallinen ja rauhallinen, joskin pari kertaa oon kolannut viereiseen autoon. Parkkeeraaminen ei kuulu mun osaamisalueisiin. Sen jälkeen kun toilailuni vuoksi jouduin huhuilemaan ainakin kymmeneltä ihmiseltä urheiluhallissa onkohan auto XXX-123 mahdollisesti heidän, olen ollut erityisen varovainen. Muutaman kerran ollaan vaihdettu kuskia, jos auto täytyy saada taskuparkkiin. Harjoitus ei tee musta mestaria tässä asiassa.

Äitiydessä tulee eteen mitä kummallisempia ongelmia ja haasteita. Ei nyt puhuta ihan maailmanluokan ongelmasta, mutta mä en tunnista autoja. Leo on suunnattoman kiinnostunut autoista ja koneista. Ulkona ollessa sormi ojossa hän osoittelee autoja ja pärisee kuin pieni traktori. Prrruuuum! Eläydyn kyllä leikkiin mukaan, mutta autot on meille punaisia, sinisiä, pieniä tai isoja. 

Oltiin eilen koko perheen voimin kävelyllä ja tapani mukaan selostin Leolle mitä kaikkea matkan varrella sattui eteen. "Kukka, puu, hiekkaa, auto, koira..." Leo osoitti ohi ajavaa isoa autoa. "Onpas iso auto.", totesin. Mies naurahti ja tarkensi, että se on rekka. Ja tämä tässä on se mun suurin kompastuskivi. Mä en näe rekassa ja kuorma-autossa mitään eroa. Mies yritti selittää eroja. Ei, mä en vaan tajua. Tämä mun autotietämyksen sivistäminen eteni siihen, että mies näytti mulle tietokoneelta kuvan rekasta ja kuorma-autosta. Ei siltikään mitään ahaa-elämystä. Nehän näyttää ihan samalta. Kuorma-autossa on kuulemma kiinteä lava ja rekkassa ei, tai jotenkin näin se meni. Sitten on vielä ne kippiautot, kaivurit, kuormurit, siirtäjät, nostajat ja ne muut.


Ehkä tämä on yhdessä opettelua niin kuin kaikki äitiydessä ja kasvattamisessa. Leon saavutettua teini-iän minäkin osaan tunnistaa rekan ja kuorma-auton. Kaikkeen mäkin sitten takerrun. Nyt ollaan nimittäin suurten ongelmien äärellä! Onneksi meillä on isi.

9 kommenttia:

  1. Hahaa, ihana sinä! :D <3 Olen itse samanlainen ja juuri siksi kiittelen, että minulla on tyttö! Tosin myös A on kiinnostunut autoista, mutta sitä varten on sitten isi. ;)

    Tuli mieleen tapaus lapsuudesta, kun siskoni kertoi isällemme hurjastelevasta autosta. Isä sitten kysyi millainen auto oli kyseessä, ja hän tietenkin tarkoitti auton merkkiä ym. No siskoni vastasi siihen vai tyynesti, että se auto oli sellainen vihreä ja siinä kaikki! :D

    VastaaPoista
  2. Siihen mennessä osaat varmasti jo kaikki merkitkin, niin henkilöautot kuin traktoritkin, ja tiedät yllättävän paljon myös moottoriajoneuvojen mekaniikasta. Lapset on kyllä vaan niin ihania! :)

    VastaaPoista
  3. Äidin elämä on tosiaankin täynnä pieniä ja vähän isompiaki ongelmia! :)

    VastaaPoista
  4. Kuulostaapa ihan kun mun suusta! Paitsi etten oo ikinä kolaroinu ja mies jopa kehu mua hyväks kuskiks :O mut joo, autolla on väri ja muoto ja ferrarin tunnistan ja siinä se. Jos auton väri ei mua miellytä niin auto on ruma ja huono! Niin kun meiän pihalla seisova audi, joka näyttää musta hautausautolta ja miehen mielestä se on magee. En vaan voi ymmärtää :D ja toi rekkajuttu,ei ymmärrä ei!!

    VastaaPoista
  5. Tossa on niin mun tulevaisuus + en tunne lintuja/kukkia/sieniä.. :D
    Pitäiskö alkaa opettelemaan ennenkun osaa kysyä ;)

    VastaaPoista
  6. Hihii ihana sinä.♥ Meilläkin ne on isoja ja pieniä autoja ja sitten puhutaan väreistä. :)

    VastaaPoista
  7. Jos yhtään lohduttaa niin autoilijan lapsen autossa istutaan tuoleilla ja siinä on savupiippu :D

    VastaaPoista
  8. Ihana! Mä oon aina luullu että rekka ja kuorma-auto on ihan yksi ja sama menopeli jolla on vain kaksi nimeä😂😂 Joka päivä oppii jotain uutta, toivotaan että meidän tytölle riittää iso auto ja punainen auto :D

    VastaaPoista
  9. siis eikö rekka ja kuorma-auto oo sama asia??? :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! ♥