Kaksplus.fi

maanantai 11. tammikuuta 2016

Kuulumisia

Leo on nykyään todella ehtiväinen tapaus. Höntsää eteenpäin sellasella vauhdilla, että mullakin alkaa olla jo kiire mennä perässä. Meillä ei onneksi oo kovin montaa paikkaa mihin eieiei saa koskea. Arkkupöydän päällä olleet tilpehöörit on siirtynyt ylemmäs ja tavarat keittiön avohyllystä ovat siirtyneet korin sisälle. Leon lempipuuhaa on kyllä sen korin sisällön tyhjentäminen lattialle, mutta hidastaapa edes vähän sen touhuja. 


Joka paikkaan pitäisi päästä seisomaan ja mun päällä on mukava kiipeillä. Meillä on menossa nyt joku vain äiti kelpaa -vaihe. Alahuuli kääntyy mutrulle jo kun vaihdan toiseen huoneeseen. Silloin pikku höntsääjä konttaa itku kurkussa mun perään. Oikea takiainen, siis ihana takiainen, mutta olisi se kiva kun välillä isikin kelpaisi. 

Konttaamisen ja seisomaan nousemisen oppiminen näkyy selkeästi meidän öissä. Yöt on levottomia kun uusia taitoja pitää harjoitella myös puolinukuksissa. Tavallisesti Leo valvoo tunnin pari aamuyöllä kun ei harjoittelemiseltaan malttaisi nukkua. Parhaiten nukkuisi mun kainalossa. Se on ihanaa ja kamalaa, mutta toistaiseksi vielä enemmän ihanaa. Mielessä pyörii silti se, milloinkohan olisi paras hetki siirtää Leo omaan huoneeseen nukkumaan. Kokemuksia omaan huoneeseen siirrosta?

Arki pyörii hyvällä mallilla. Käydään kävelyillä, luetaan kirjoja, leikitään, pyöritään kaupoilla ja nukutaan päikkäreitä. Sen lisäksi mä siivoan ja sisustan ku mielipuolinen. Muskari alkaa taas pian ja tällä kertaa oikeastaan odotan sinne menemistä. Viime syksy käytiin siellä jollain tavalla vähän velvollisuuden tunnosta. Kun vauvoja kuuluu aktivoida ja leikittää... Nyt Leo on jo sen verran utelias ja rohkea, että säästytään varmaan sen suuremmilta känkkäränkiltä. Luulen, että nyt Leo jo oikeasti viihtyy siellä. Tästä oppineena luulenkin, että sitten joskus seuraavan kohdalla muskariin ilmottaudutaan vasta vähän myöhemmin. Vaikka noh, ovathan nämä yksilöitä kaikki. 

Vika kuukausi vanhempainvapaasta alkoi ja helmikuussa on edessä kotihoidontuelle siirtyminen. Mun tuloissa se ei tule juuri näkymään. Pienet tulot kun on pienet menot, no problem. Rahaa saisin kyllä helposti palamaan lastenvaatteisiin ja sisustukseen. Pitäisikin tehdä molemmista omat postauksensa. Tulossa on myös postaus meidän tulevaisuuden näkymistä, yhteistyöpostaus kirjasta nimeltä Koko perheen kattaus, mikä tuli yllätyksenä -postaussarjan kolmas osa ja haastepostaus mun lempparipaikasta kotona. 

Kyselenpä taas; mistä haluaisitte lukea? Mun tarkoitus on aktivoitua blogin puolella sen verran, että blogi pääsee joskus tulevaisuudessa muuttamaan blogiyhteisön alle. Aina oon tykännyt kirjoitella itsenäisenä bloggarina ja hitokseen ylpeä siitä, että tänne yksinäiseen blogiin on eksynyt noinkin monta lukijaa. Salainen haave vaan on joskus kirjoitella vaikka ihan palkan kanssa, jos ei blogin tiimoilta niin jossain muualla (shhhhh!). 

Ja siis vau - teitä on siellä jo sata! Sata! Hilppasenpa tästä kertomaan sen miehelle.

24 kommenttia:

  1. Voi mikä vauhtivauva Leo jo on <3 Mua vähän hirvittää kohta siirtyä kotihoidontuelle, mut eiköhän siitä selviö ku muutkin on selvinnyt!

    Mä tykkään lukea kyl kaikkea, mut ehkä mieluiten ihan perushömppää ja Leon kuulumisia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Juu, eiköhän siitä selviä. Se on onneksi vaan aika hetkellistä ja aika vähän rahaa tommosen pienen kanssa oikeastaan menee. :)

      Poista
  2. Koska tulee kotipostausta? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. heh... Mä vaan oon niin pitkittänyt sen tekemistä :D MUTTA NYT! Siis keittiöstä eka :)

      Poista
  3. Ihana Leo <3 Ja onnea sadasta lukijasta! Muistan itekin vielä niin hyvin tuon vauhtihirmu-vaiheen kun mikään ei pysynyt missään ja näpit koskettelivat koko ajan jotain :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, kiitos :) On kyllä samaan aikaan sadassa paikassa tuo poika, tai siltä se tuntuu :D

      Poista
  4. Meillä kävi niin, että siirrettiin tyttö omaan huoneeseen nukkumaan ja hän alko heti nukkumaan paremmin! Hyvä juttu se oli myös sen takia että ei itse tule enää hypättyä sängystä ylös jokaiseen kolahdukseen ja älähdykseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, voi kunpa se menis meilläkin noin! Täytyy jutskata miehen kanssa milloin siirrettäisiin. Tosin mulla se napanuora taitaa vaan kiristää :D

      Poista
  5. Sun blogi on kyllä kiva! Oon tykänny siksikin lukea kun mulla on samanikäinen poika kun teillä. :)ois kiva joku sellanen "mitä odotan taaperoajalta" - postaus ja sit sen jälkeen samantyylinen mitä raskaudesta ym oot kirjottanut jo, eli mitä tuli yllätyksenä ;)sit kaikki hiustenhoito-, ihonhoito-,kauneuden hoito vinkkipostaukset ois hauskoja jos sua sellasia kiinnostais koota kasaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiitos! :) Kiitti ideoista! Heh, mä oon maailman huono ihonhoito ym jutuissa kun yleensä nukun meikit naamassa, apua. Hävettää vähän myöntää. Pitäisköhän mun tehdä joku tsemppipostaus siihen liittyen :D Kivaa viikkoa sinne!

      Poista
  6. Erittäin kiintoisaa lukea teidän kuulumisia, sillä ruudun tällä puolella seurailee äidin lisäksi pari viikkoa nuorempi tyttönen Leon temmeltämistä :) Leo on niin suloinen!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! :) Mä tuunkin kurkkaamaan sun blogin!

      Poista
  7. Onnea ekan sadan paukkumisesta! :)Ihana Leo! <3 Innolla odotan uusia postauksia! Pidän blogistasi näin, mutta kotipostaus voisi olla kiva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, kiitos! <3 Keittiö tulikin nyt esittelyyn :)

      Poista
  8. Meillä on tää ihan sama vaihe menossa, mutta ei taida olla ihme, kun pikkuisilla taitaa olla vain viikon verran ikäeroa. Äidin perässä konttaillaan meilläkin, äidin päälle kiipeillään, joka paikkaan pitäisi päästä seisomaan, mutta meillä laskeutuminen ei ole aina niin tukevaa, että välillä pitää sitten kiljua äitiä apuun, kun seisominen paikassa x alkaa kyllästyttääkin.
    Mä kirjoittelinkin omaan blogiin unikoulusta tai siis yösyöttöjen lopetuksesta, joka suoritettiin MLL:n oppien mukaan. Siirrettiin samalla neiti omaan huoneeseen, ja nyt meillä nukutaan kyllä hyvin. Mutta joku varmaan sanoisi, että just nyt ei ehkä kannata, jos eroahdistus nostaa päätään..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanan helpottava kuulla, että muillakin... Voisinkin tulla lukasemaan sen! Meillä on kyllä unikoulun aloitus edessä varmaan ensi kuussa kun mun pitäisi lähteä kouluun. Eikä ihan hirveästi innosta monet yöheräämiset ja kainalonukutukset kun pitää herätä viiden kuuden aikoihin. :D

      Poista

Kiitos kommentista! ♥