Kaksplus.fi

torstai 21. tammikuuta 2016

Kuulumisia & satuhetki

Leo on vasta äskettäin oppinut keskittymään kirjojen lukemiseen. Oon yrittänyt lukea kirjoja sille jo vaikka kuinka ja kauan, koska "lapsille kuuluu lukea satuja". Enkä väitä etteikö se oo ihan hyvästä lukeakin. Se on aikaisemmin vaan tuntunut vähän hassulle kun toinen on hilannut itsensä johonkin keittiön pöydän alle kauan ennen kun mä oon päässyt edes seuraavalle sivulle. Nyt keskittyminen on ihan toista luokkaa. Leo jaksaa kuunnella kun mä esittelen kirjojen kaikki kuvat ja ilmeestä näkee kuinka pienet aivot raksuttaa.


Leon lempparikirjat on Oppi & Ilo sarjan Kurkkaa -kirjat. Niissä on joka sivulla joku liikuteltava kohta; pensaasta hyppää pupu tai hattu menee pojan päähän. Kyseisissä kirjoissa on kivan näköiset selkeät ja värikkäät kuvat. Hyvät lastenkirjat ja nimenomaan ensikirjat on mun mielestä selkeitä ja kuvat suuria ja värikkäitä. Oon itekin pyöritellyt mielessä kirjan kirjoittamista, en tosin lastenkirjan, mutta se nyt taas on ihan oma tarinansa. 


On hauskaa miten Leosta näkee jo niin hyvin mitkä asiat on mieleisiä ja mistä ei tykätä. Kirjojen lukeminen on kivaa touhua ja niiden paiskiminen seinille on vielä hauskempaa. Kaikkea täytyy paukuttaa ja kokeilla, tietenkin.  Laulaminen ja musiikin kuunteleminen on mukavaa, mutta edelleen muskarissa oleminen on vähän liian jännää. Leo on tommonen herkkä rämäpää, joka ei tunnu viihtyvän liian isoissa porukoissa. Ehdottomat nounout on vaatteiden pukeminen, naaman pyyhkiminen ja rasvaaminen sekä imurointi. Imurin päälle laittaminen saa nykyään Leon kiipeämään lahjetta pitkin itkien. Sylissä imuria tosin voi ihan hyvällä mielellä katsella. Kaikki on kivempaa sylissä ollessa tietty. 


Vanhempainvapaata on virallisesti jäljellä enää pari viikkoa. Onneksi mulla on vielä helmikuu aikaa kotona. Maaliskuussa on sitten edessä paluu kouluun seitsemäksi viikoksi. Onneksi sen seitsemän viikon jälkeen aikataulut huutaa taas vain pelkästään Leon nimeä. Kyllä tulisi itku jos joutuisin nyt jo menemään takaisin töihin. Mä niin tykkään kotona olemisesta. 

P.s on muuten vähän vakavan näkönen satutäti...

10 kommenttia:

  1. Maltetaanko teillä lukea ilman, että kirjaa yritetään koko ajan syödä?
    Meillä ei :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo nykyään, mut tää on ihan uutta :D ihan vasta oppinut istumaan rauhakseen! Kyllä siitäkin lähetään möyrimään välillä, mut harvemmin enää maistetaan kirjaa!

      Poista
  2. Meillä helmi kuuntelee ja lukeekin itsekseen mielellään kirjoja mutta henni ei malta millään vieläkään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, hyvin huomaa tästä kuinka erilaisia kaikki on :D

      Poista
  3. Haha, meillä taas jää lelut kakkoseksi kun imuriin vetää kaapista ja välillä poitsu menee ite kaapille ja alkaa komentaa äitiä että ois imuroinnin aika :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Leokin tykkäsi tutkia imuria, mutta sitten se sai sen vahingossa päälle ja siitäkös itku tuli kun säikähti.. Eiköhän tää oo ohimenevä pelko, onneksi :)

      Poista
  4. Voi että noita pökejä (housut)! <3 Täytyy itsekkin etsiä hyllyltä niitä ekoja kirjoja, tällä hetkellä kaikki kirjat ovat olleet "pehmeitä" joita on ollu kiva maistella. Saapi nähdä millainen lukutoukka meidän pikkuisesta joskus tulee, kun kumpikaan meistä vanhemmista ei tykkää kirjoista muutakun pakkotilanteissa. Ja pakkohan niitä on tuolle mussulle lukea :D hihih

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 heheh, se lukeminen on kyllä sit ihan kivaa jos toinen malttaa olla aloillaan. :D muutenkin ihan mukava tapa rauhoittua aloilleen!

      Poista
  5. eikä ole vakava satutäti vaan kaunis äiti!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! ♥