Kaksplus.fi

perjantai 15. tammikuuta 2016

Kun oma lapsi ärsyttää

Mikä kamala tunne. Nimittäin se kun pinna kiristyy kiristymistään ja tunnistat itsestäsi, että ihan pian se pinna sanoo poks jos et toimi. 

Saako oma lapsi ärsyttää ja suututtaa? No tietenkin. Väitän, että jokaiselle vanhemmalle tulee hetkiä kun oma sietoraja vaan ylittyy. Ei kestä, ei pysty, ei jaksa. Anna mun olla, tekisi mieli sanoa. 

Mun sietoraja on kasvanut mahdottomasti koliikkiajoista, mutta edelleen pinna kiristyy herkästi erityisesti jos omat tarpeet on jäänyt aivan Leon tarpeiden alle. Mun on vaikea ajatella yhtään mitään nälkäisenä. Väsyneenä on jo oppinut toimimaan. 

Tänään on yksi niistä päivistä kun ei kestä, ei pysty, ei jaksa. Tekisi mieli laittaa lappu luukulle, että äiti ei oo nyt käytettävissä. Lahkeessa roikkuva ja kitisevä kullannuppu ärsyttää. Tekisi mieli sanoa, että etkö sä nää, että äitiä ärsyttää? Etkö nää, etkö sä tajuu? Tietenkään ei tajua. Mun tehtävä on lohduttaa ja helpottaa sitä Leon kiukkua. Mutta kun muakin kiukuttaa! Kuka lohduttaisi äitiä?

Vanhempikin on vain ihminen ja inhimillinen. Vanhemmallakin on tunteet ja lupa vihastua. Voiko sen ärsytyksen sitten näyttää lapselle? Ei lapsi kaipaa kiiltokuvaa roolimallikseen. Kyllä lapsen kuuluu saada kasvaa ympäristössä, jossa tunteet näkyy. On lupa tuntea just niin kun sillä hetkellä sattuu huvittamaan. 

Aikuisen tehtävä on tietysti kaikesta suuttumuksestaan huolimatta käyttäytyä kuin aikuinen. Aikuinen ei tee lapselle pahaa eikä pura kiukkuaan lapseen. Lapsi on kaikkeen viaton eikä kiukuttele tai ärsytä tahallaan. Näin yritän itselleni aina muistuttaa kun pinna kiristyy. Hengitä syvään, huh, jo helpottaa. 

Tänään kun pinna alkoi kiristymään äärimilleen vein Leon isälleen, joka edelleen nukkui yövuoron jäljiltä. Ota toi. Leo viihtyy nyt onneksi isinsä seurassa ja mä tulin purkamaan ajatukset tänne. Kyllä tää blogiin kirjoittaminen käy puoliterapiasta. Riittää kun saa hetken hengähtää. Päikkäriaika tekee ihmeitä kaikille osapuolille. 

Pelkästään se kun sanoo ääneen ja tunnustaa, että nyt ketuttaa, auttaa. Sen voi sanoa ääneen myös lapselle. Ihan niin kuin neuvotaan sanoittamaan lapsen tunteita voi niitä sun omiakin tunteita kertoa lapselle. Lapsi ymmärtää, että tunteet on okei, niitä kuuluu näyttää, eikä suinkaan pitää itsellään. Olematta mikään kasvatuksen ammattilainen, voisin kuvitella, että tällaisesta molemminpuolisesta tunteiden sanoituksesta kasvaa luottamuksellinen ja oikeesti läheinen suhde. Mitä äiti edellä, sitä lapsi perässä. 



Äitikin saa kiukutella. 
Onko kiukuttanut?

14 kommenttia:

  1. On kiukuttanut. Monen tuhannesti. Päikkärit ja pullakahvit auttaa. <3

    VastaaPoista
  2. tuttua tuttua! mutta onneksi ohi menevää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi! Useimmiten se yksi hymy saa kiukunpuuskan menemään ohi :)

      Poista
  3. Voi voi voi :D Niin tuttua! Huomaa että kun äitä kiukuttaa niin 2v ja 3v tekee kaikkensa että repeäisin totaalisesti liitoksistani. Mun pako paikka on keittiön baaritiski. Kiipeän sinne ja sanon että nyt on äidin time out! Siinä kahvit ja johan helpottaa!

    VastaaPoista
  4. Voi niin tuttu tunne ! Itselleni tulee kyllä aina huono omatunto heti kiukustumisen jälkeen kun suurin puuska on laantunut. Mutta välillä äitikin väsähtää, ja se on ihan okei ! Hyvä ja rohkea kirjoitus :)

    VastaaPoista
  5. Äh yhdyn tähän tekstiisi, muakin kiukuttaa, aika usein. Lukittaudun muutaman kerran päivässä vessaan tai kävelen keittiöön ja yritän tunkea puoli levyä suklaata kerralla suuhun,helpottaa kummasti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis suklaa! Oon äitiyden myötä löytänyt sen ihan uudella tavalla :D Ei mitään mihin suklaa ei auttaisi :'D

      Poista
  6. Kyllä välillä kiukuttaa. :) Silloin pyykin lajittelu rauhassa tai suklaan syönti salassa tehoaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin usein se, että saa keskittyä yksinään johonkin hetken aikaa auttaa. Oli se sitten siivoamista tai vaikka just blogin kirjoittamista. Puhumattakaan suklaasta ;)

      Poista
  7. Niin tuttu tunne. välillä on sitten niin raskasta :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Uskon! Onneksi tällanen kiukutus helpottaa usein aika nopeaan!

      Poista

Kiitos kommentista! ♥