Kaksplus.fi

perjantai 11. joulukuuta 2015

Luukku 11 / 10 plussan äiti

Kuulin tänään ystävältä, että joku tyyppi, jota mä en siis edes tunne ihmetteli ääneen kuinka on vähän ylimielistä pitää itseään kymppi plussan äitinä. Hauskaa, että kyseinen tyyppi on itse ilmeisesti lapseton. Lähtökohdat mun äitiyden arvosteluun ovat siis hyvät. Peukku sille. 

No joka tapauksessa, tää asia huvitti mua sen verran, että päätin nyt avata tätä blogin nimeä ja muutenkin äitiyden arvosteluasteikkoa vähän. Pidänkö itseäni 10 plussan äitinä? No totta hitossa pidän! Mä oon täydellisistä täydellisin äiti omalle lapselleni. Olenko silti täydellinen? No en tietenkään. 

Mua tässä äitiyden arvostelussa rassaa eniten se, että virheitä tekevä äiti olisi muka jotenkin huonompi äiti. Jokainen, siis ihan jokainen tekee virheitä. Hyvä äiti on se, joka oppii virheistään (edes joskus) ja osaa pyytää anteeksi myös lapseltaan. Jokainen äiti räjähtää joskus. Lyön siitä vaikka vetoa. Esimerkiksi tämä kymppi plussan äiti kysyi mieheltä eilen voitaisiinko leikkiä hetken aikaa lapsettomia. Välillä tekisi mieli laittaa peltorit päähän ja mennä juomaan se kuppi kahvia kuumana. Silti oon kympin äiti Leolle. Ylimielistä?

Se, että ei suorita äitiyttä tai noudata ihan jokaista suositusta prikulleen ei tarkoita, että susta tulisi yhtäkkiä joku kasi miikan äiti. Äiti joka rakastaa ja tekee parhaansa niillä voimavaroilla mitä itseltä löytyy, on se kympin äiti. Plussan siihen päälle saa hyvästä itsetunnosta ja siitä, että myöntää itselleen olevansa hitokseeeen hyvä äiti. Äidin ei tarvitse olla virheetön ollakseen kympin äiti. 

Suomalaiseen kulttuuriin tosin sopisi, että tämänkin blogin nimi olisi seiska puolen äiti. Ihan okei, mut emmä nyt tiiä. Paremminkin voisin tehdä. Blogin nimeä miettiessä en kuitenkaan ajatellut, että haluaisin olla jotenkin keskinkertainen äiti. Halusin ja edelleenkin haluan olla paras mahdollinen äiti Leolle. 

Mun mielestä se, että sanon itseäni kymppi plussan äidiksi ei ole millään tavalla ylimielistä. Sehän on positiivinen asia. Miten ihmeessä joku on saanut sen väännettyä negatiiviseksi? Onko ylimielistä kokea olevansa hyvä äiti? Hyvä äiti, joka tekee virheitä, kompastelee, kysyy apua ja jonka sukissa pyörii valtavat määrät pölypalloja. Se mä olen. Tietysti se perfektionisti mussa pyrkii täydellisyyteen, mutta sanon ehdottomasti ei sille, että sitä koskaan tulisin olemaan. 

Tein myös ainakin kymmenen positiivista testiä ennen kun uskoin olevani raskaana. Kymmenen plussan äiti siis myös. Semmonen kaksoismerkitys ;)

Ajatuksia? 

Ja tässä olis yks täydellinen perhe! <3 T. Onnellinen 

23 kommenttia:

  1. Kiva kuulla tarina nimen takana, sillä mäkin oon luullut sen tulevan siitä että oot tehnyt ainakin 10 plussatestiä. :D
    Kaunis perhe olette.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheh, no mutta se on kyllä aivan yhtä hyvä perustelu nimelle :D Niitä kyllä tuli tehtyä _monta_

      Poista
  2. Kaunis perhe olette ja minä pidän sinua täysin 10+ äitinä! <3

    VastaaPoista
  3. Minäkin luulin, että plussat meinaa testejä. :D

    Mutta asiaan: Kirjoitat asiaa! <3

    Enkä muuten ymmärrä yhtään tätä ainakin suomalaisille tyypillistä itsensäruoskimisäitiyttä. Mulla nousee savu korvista aina, kun kuulen näitä "lämmitin mikrossa lapseni ruoan asteen verran liian kylmäksi, byhyy, olen paska äiti" jaarituksia. Argh!

    Jatka tällä tiellä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, no mutta sehän sopii! :D Kiitos, mä kovasti yritän. Kiva kun muitakin samalla linjalla :)

      Poista
  4. Repesin tolle testien määrälle :D tuli kyllä tarpeeseen taas tämä muistutus että kaikesta huolimatta miekin olen paras äiti omalle lapselleni, nimimerkillä äiti ja joka viimeksi tänään räyhäsi miehelle lapsen läsnäollessa - mistä se mies kyllä tiesi huomauttaa niin että varmasti kolahti... ihan varmasti jokainen suomailnenkin äiti tavottelee sitä kymppiplussaa vaikkei sitä ehkä ääneen sanokaan, kyllä miekin! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis melkein hävettää, mutta niitä oli aivan järjetön määrä :D Tein yhden kaappiin unohtuneen vielä neuvolan jälkeenkin. Joku ihmeen jännitysriippuvuus mulla tuli niihin testeihin. Ihan pimeetä... :D Se on hyvä tavoitellakin korkealle, mutta ollaanhan me jo valmiiksi muutenkin ihan parhaita äitejä näin! ;)

      Poista
    2. mulla ois tuolla kaapissa vielä yks.... :D ja niin ollaan :)

      Poista
  5. Mä taas ajattelin, että sun lapsi on kymppi plus ja sä kun olet sen äiti, niin olet kympin arvoisen lapsen äiti :D Ja mietin, että kun mun tyttö sai vain 5 apgar-pistettä, niin olenko mä nyt 5 plussan äiti. Ai kauheeta, nyt mua naurattaa ihan hirveästi! :D Ei mutta vakavasti puhuen, mä pidän itseäni täydellisenä äitinä omalle lapselleni, vaikka en oo vasta kuin muutaman kuukauden tätä äitiyttä saanut kokea. Varmasti teen jotain virheitä, mutta se on vain inhimillistä. Tällä rakkauden määrällä ei voi mennä vikaan. Olen siis täydellisen sopiva, vaikkakaan en virheetön :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten eri tavalla ton oikeasti voikin ymmärtää :D En oo koskaan edes ajatellut pidemmälle, mutta ihan hauskahan se on, että on tommonen nimi. Kukin ymmärtää niin kun haluaa :D Rakastava äiti on kyllä ihan parasta lapselle! <3 Ja kympin äitihän sä oot! Kerkesin jo tulla lueskelemaan sunkin blogia, ihana!

      Poista
  6. Vaikka itteni mielestä kaikkien vanhempien kasvatus tapa ei minua mielytä (en nyt tarkota sinua tai ketään muuta) mutta silti se on aina omalle lapselle paras ja se äiti vaikka ois minkälainen lapsi jumaloi sitä ylikaiken :) minä koen että olen paras äiti omalle lapselleni ja minun kasvatus tapa on paras minun lapselleni vaikka joku muu ei siitä tykkäisikään. Kaikki äidit on 10+ arvoisia ollaan me se ansaittukkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on! Kasvatustyylejä on niin monia erilaisia. Varmaan niin monta kuin äitejäkin... Aika pitkälle pääsee lapsen kanssa pelkästään rakkaudella. Mitä nyt sitten vähän ravintoa ja rajoja heittää välillä soppaan. ;D Kiitos kommentista! <3

      Poista
  7. Heh, minä luulin, että oot "kymppi plussan" äiti. Eli, että Leo on 10+ :D Tai sitten syntyessään saanut pisteistä 10/10 ja se jäänyt jotenkin mukaan ja muotoutunut, että se on ihan 10+ poika.
    Näin se merkitys tulkitaan erilailla :D Oiskohan toikin ollut itsekästä??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheh, no mutta onhan se ihan kympin poika! Vaikka taisi kyllä saada ensin 9 pistettä. Varmaan jokainen äiti pitää omia lapsiaan täydellisimpinä :D Ei toista yhtä vahvaa kuin äidin rakkaus! Aika hauska kyllä nyt kun itekin tajuan miten "erikoinen" blogin nimi on. Niin monta tapaa tulkita se :D

      Poista
  8. Perus suomalaista meininkiä, kun menet ääneen sanomaan jostain asiasta josta olet tyytyväinen niin johan saat niskaan syytöksiä itsekeskeisyydestä, leuhkasta asenteesta ja milloin mistäkin :D Koko ajan pitäisi kulkea naama mykkyrällä ja vain sadatella elämän kurjuutta :D Ihmisten pitäisi keskittyä ihan toisenlaisiin asioihin, en ymmärrä miten se on esimerkiksi multa pois jos jollain menee hyvin ja on jostain asiasta onnellinen? Miksei ihmiset voisi keskittää ajatuksiansa positiivisiin juttuihin niiden ainaisten negatiivisuuksien sijaan? ihan niinko niitä negatiivisia juttuja ei olisi maailmassa muutenkaan tarpeeksi :D Mielestäni jokainen joka rakastaa lastaan ja yrittää parhaansa lapsensa puolesta niin epäonnistumisien kuin onnistumisienkin osalta on täysiä 10 äitejä ^_^ Juuri sille omalle lapselleen <3 ja mitä se lapsi oppisikaan elämästä jos kaikki on aina siloiteltua täydellistä kiiltokuva-arkea? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jep! Sinäpä sen sanoit.. Yritin tässä nyt pähkäillä, että mitä mä tähän nyt vastaan, mutta sanoit kyllä niin tyhjentävästi :D Kivempaahan se elämä on positiivisella asenteella. Eihän se asenne tarkoita sitä, että kaikki olisi jotenkin täydellistä. Huh, ja varsinkin kun nyt äitiydestä puhutaan!

      Poista
    2. Äh, tää oli hienosti kiteytetty suomalaisten mentaliteetista. Itsekin olen just sellainen naama *ruma sana* myttyrässä kulkija, joka tavoittelee täydellisyyttä, moittii itseään epäonnistumisista ja haukkuu huononsi yms. Mutta mulla on se toinenkin puoli, se joka jaksaa uskoa itseensä ja siihen, että on tarpeeksi hyvä (jos ei nyt muussa niin ainakin äitinä)! Kunpa oppisin luopumaan ensimmäistä persoonallisuuspiirteestäni ja vahvistamaan jälkimmäistä!

      Kiitos Matulle ihanasta postauksesta. Tuntuu kivalta lukea sellaisen ystävän kirjoituksia, jolla on itsetunto kohdallaan ja sitten niitä tuntoja voi välillä livenäkin miettiä. :) Ihana olet! Täydellisen epätäydellinen 10 plussan äiti! <3

      Poista
    3. Voi ihana Sini <3 Kiitos, kiva kun tykkäsit :) Sä oot mahtava äiti ja paljon paljon muutakin mahtavaa <3

      Poista
  9. Hyvin sanottu (taas)! Suurin osa äideistä on kymppi plussan äitejä sille omalle lapselleen.

    Minä eksyin aikoinaan blogiisi sillä tavalla, että yritin löytää toisia odottavia äitejä, joilla olisi useita keskenmenoja taustallaan. Nimestä päätellen luulin, että sinulla oli menossa jo kymmenes raskaus eli minäkin ajattelin niitä testejä, mutta vähän eri vinkkelistä. Ensimmäiset tekstit luettuani kyllä tajusin heti nimen oikean merkityksen, mutta jäin silti seuraamaan mielenkiintoista blogia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 On tuo kyllä näköjään älyttömän moneen vääntyvä nimi. Hyvä niin, ei oo ainakaan turhan mustavalkoinen. Kiva, että jäit seuraamaan. :) Se on kiva lukea ns vakkarilukijoiden kommentteja!

      Poista
  10. Mä komppaan Spireidan vastausta kyllä täysin! Itteänsä ei sais koskaan kehua, kun joku tulee siitä heti kateelliseksi. Älä välitä soraäänistä, sulla on kiva blogi, jota on aina kiva käydä lukemassa! :) Ja mäkin olin ajatellu, että toi nimi tulee lähinnä niistä raskaustestien määrästä :D Pakkohan niitä on monta tehdä, ennenku voi uskoa todeksi sellaista ihmettä, että plussa siellä näkyy! :D ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat sanat! <3 Ehkä sitä seuraavan kohdalla uskaltaa uskoa jo ekan testin tulokseen? :D

      Poista

Kiitos kommentista! ♥