Kaksplus.fi

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Tilannepäivitys

Pääsin tänään Naikkarilta pois! Supistukset rauhoittuneet, mutta esimerkiksi kylkeä kääntäessä tulee aina. Lääkäri sanoi, että mulla on kovin supistusherkkä kohtu ja ettei tälle oikein mahda mitään.

Tuntemusten mukaan pitää mennä ja ottaa rauhallisesti nyt ainakin sairasloman ajan. Neuvolan lääkäriin pitää ottaa sitten yhteys jos saikun jälkeen vielä supistelee ja tarvis lepäillä lisää. Tietty jos tilanne pääsee samanlaiseksi kun nyt osastolle mentäessä niin pitää olla päivystykseen yhteydessä


Mies tuossa juuri laittaa mulle ruokaa ja mä oon heittäytynyt täysin palveltavaksi. Heh, tilanne ei näytä ollenkaan huonolta enää... ;) Huomenna vois taas kokeilla tuota elämää sängyn ulkopuolella, jos sitä vaikka sohvalle siirtyis.

8 kommenttia:

  1. Mukavaa et pääsit kotiin lepäilemään - JA NYT SITTEN LEPÄÄT! Ja massulla on jo kokoa kivasti <3
    Kyllä koti aina sairaalaolot voittaa :) Ja onneks sul ei oo pitkä matka jos apua pikaseen tarvii ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän tässä tuntuu olevan vaikeaa :D että osaisi vaan olla ja levätä. Noh eiköhän tämä tästä :))

      Poista
  2. Lepoa, lepoa <3 ihana mies kun hän sua hoivaa <3

    VastaaPoista
  3. Löysin tänään blogiisi ja tekstejä lukiessani huomasin, että oot tosi ihana ihminen! Olet varmasti ihana äiti myös syntyvälle lapselle :)
    Nyt vain otat rennosti loppuraskausajan ja annat miehen passata sinua;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos! Ihanasti sanottu :) kun se passattavana olo olisi vaan helpompaa! Olis niin paljon mitä raskaushormonit suorastaan huutaa tekemään ;D

      Poista
  4. Löysin sattumalta blogisi, mielenkiinnolla jään seuraamaan :). Itse olin toukokuussa myös Naistenklinikalla ottamassa lepoa pari päivää, mulla oli paikat kypsyneet ja supisteli, viikkoja oli tuolloin 25. Loppuodotus tuli otettua rauhassa, aina 35 viikolle saakka. Supistukset rauhoittuivat ja otin kotona rauhaksiin. Kuulin myös että käsien nostaminen ylös aiheuttaa herkästi supisteluja, joten lopetin kurottelut.

    Koska kaikki oli mennyt hyvin ja olinkin aivan varma että mennään yliajalle ja lujaa, että kunhan vaan vauva päätti vähän meitä vanhempiaan säikäyttää. Päätettiin lähteä päiväristeilylle autolla, illalla tultiin kotiin ja olo oli mahtava. Aivan kuin en raskaana olisi ollutkaan :). Yöllä alkoi tihkumaan lapsivettä, mitä en edes tajunnut. Aamulla tuli limatulppa, ja veriviiruja, soitin ja lähdin Hyvinkäälle näytille. Niinhän se synnytys oli käynnissä ja useampia senttejä olin jo siinä vaiheessa auki. Sain vielä lähteä kotiin hakemaan tavaroita ja miestä, ja illalla sitten mentiin takasin sairaalaan, ja vähän vuorokauden vaihtumisen jälkeen poitsu syntyi. Viikkoja oli syntyessään 35+3, viikko vierähti sairaalassa valohoidossa ja toinen moinen vielä kontrolleissa käydessä. Painoa oli 2,5kg.
    Mulla myös herkästi supisteleva kohtu, ja itse olen syntynyt keskosena, ja myös äidilläni todettiin silloin herkästi supisteleva kohtu.

    Joten otahan loppuaika rauhassa, mitä lähemmäs täysiaikaisuutta vauva masussa majailee niin sen parempi :). Itse tiedän ettei ole helppoa olla paikoillaan varsinkin kun hormoonit jyllää ja koko ajan tekisi mieli tehdä hommia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Ja huh mikä tarina sulla. Enpä olisi varmaan minäkään tuollaista lopputulosta osannut odottaa! Tästä viisastuneena täytyy nyt oikeasti yrittää hissutella... Tänään kirjoitettiin taas parin viikon sairasloma. Voihan nenä. No mutta onneksi sulla meni kaikki sitten kuitenkin hyvin! :)

      Poista

Kiitos kommentista! ♥